Tilaisuuden avasi EEKL:n hallituksen jäsen Kristina Rantalainen esitellen päivän ohjelman ja toivoen tapahtumasta keskustelevaa ja kokemusperäistä. EEKL:n toimintaa esitteli sen puheenjohtaja Kaija Viitakoski. – Edustamme Espoon kaikkia ikäihmisiä vakuutti Viitakoski. Jäsenyhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä on 6 000 henkeä. Toiminnan johtavana ajatuksena on ikäihmisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen ja yksinäisyyden sekä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen. Yhdistykset tarjoavat mahdollisuuden seurata luentoja ajankohtaisista asioista sekä osallistua liikunta- ja kulttuuritapahtumiin ja moninaiseen kerhotoimintaan.
Espoon Hyvinvointisuunnitelma
Taru Ikäheimosen ja Satu Laukkasen aihe käsitteli Espoon Hyvinvointisuunnitelman kolmea ilmiötä; yksinäisyyttä, turvallisuutta ja mielenterveyttä. – Arjen turvallisuus on yhdessä olemista, turvallisuus on hyvinvointia ja hyvinvointi on turvallisuutta, listasi Taru Ikäheimonen.
Espoon kaupungin konkreettisia toimia ikäihmisten hyvinvointiin
Hankitaan vuosittain 10 000 eurolla liukuesteitä ikäihmisten kenkiin. Parannetaan ympäristön valaistusta ja näkyvyyttä turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi. Kaupungin tiloja kartoitetaan esteettömyysindeksin pohjalta. Kulttuuritilojen esteettömyyden kehittäminen. Henkilöstön koulutus myös vaativiin kohtaamisiin. Jalankulku- ja pyöräily-ympäristön turvallisuuden parantaminen. Elintarvikkeiden turvallisuuden valvonta. Vesiturvallisuuden ja uimaopetuksen kehittäminen. Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto jokaisessa tulosyksikössä.
– Osallisuus on kokonaisvaltainen tunne elämän merkityksellisyydestä, painotti Satu Laukkanen. – Se koostuu muun muassa kokemuksesta, että on tarpeellinen muille ihmisille, saa myönteistä palautetta, kuuluu itselleen tärkeään yhteisöön sekä voi osallistua ja vaikuttaa omaan elämäänsä ja elinympäristöönsä, hän jatkoi. Osallisuuden kokemukseen vaikuttavat osaltaan myös aineelliset ja aineettomat hyvinvointia tukevat resurssit, kuten turva, luottamus ja toimeentulo. Heikko osallisuuden kokemus lisää riskiä erilaisten ongelmien kasaantumiselle, pitkittymiselle ja kärjistymiselle.
Yhteenveto turvallisuudesta 2025 Espoossa
Espoolaiset ovat edelleen tyytyväisiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä asuinalueensa turvallisuuteen, kerrotaan tutkimuksessa. Suhteellinen häiriöindeksi heikkeni hieman edellisvuoteen verrattuna. Rikoslakirikosten sekä omaisuusrikosten määrät jatkoivat lievää nousuaan. Nuorten alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten määrä palasi vuoden 2023 tasolle vuoden laskun jälkeen. Pahoinpitelyrikosten määrä jatkoi kasvuaan, kotihälytysten määrä puolestaan laski lievästi.
Rakennuspalojen määrä laski koko 2020-luvun, mutta vuonna 2025 tapahtui selvää nousua. Liikenneonnettomuuksia tapahtuu Espoossa edelleen vähemmän kuin koko maassa keskimäärin.
Linkkejä kaupungin sivuilla.
Turvallisuus:
https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/turvallisuus
Arjen turvallisuus -sivut:
https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/turvallisuus/arjen-turvallisuus
Digiturvallisuus
Diplomi-insinööri Matti Grönroos alusti keskustelun Digiturvallisuudesta, miten suojautua huijauksilta.
Muutamia nostoja siitä.
- Älä ole hyväuskoinen
- Älä turhaan tarjoa huijareille tilaisuutta
- Roskapostin suodatus kannattaa ottaa käyttöön
- Roskakoria ja roskapostikansiota on välillä syytä avata ja katsoa
- Älä vastaa tällaisiin viesteihin ja paljasta että se on käytössä
- Edes fi-osoitteet eivät enää takaa turvallisuutta
- Älä lue epäilyttäviä sähköposteja puhelimella
- Pankit ovat ulkoistaneen tiliturvallisuuden mökin mummolle
- suomi.fi ja kanta.fi ovat huijareiden hillotolppia
- Hoida pankkitunnuksilla vain pankkiasioita
- Älä kulje palveluihin hakupalveluiden kautta
Yhteenveto: Ole mieluummin paranoidi kuin hölmö.
Esityksestä heräsi vilkas keskustelu jonka päätteeksi Matin erinomainen esitysaineisto:
Digiturvallisuus_20260917_MG (pdf)
Kristina esitti lopuksi aiheeseen liittyvän musiikkiesityksen, jonka luomiseen käytettiin Matin esitysaineistoa ja keinoälyä.
Kodin turvallisuus
Kotitalousopettaja Anne Lempinen toi keskusteluun arkipäivän turvallisuuden ikäihmisten näkökulmasta.
Hänen mukaansa varautua kannattaa muustakin syystä kuin sodan pelosta. Voi esimerkiksi tulla pitkiä sähkökatkoksia.
72 tunnin varavarastoa kannattaa pitää ja on hyvä olla aina pieni määrä käteistä jemmassa. Omat tärkeät lääkkeet pariksi viikoksi ja kotivaraksi ruokaa, esim. hernekeittoa ja muuta säilyvää. Puhelimen varavirtalähde, jolla lisää sen käyttöaikaa sähkökatkoksen aikana.
Lempinen nosti mielenterveysasiat osaksi arjen turvallisuutta. – Mielenterveys hoituu osallistumalla yhdistysten tapaamisiin ja hyvän tekeminen toisille tekee hyvää myös itselle, hän painotti.
Taru Ikäheimonen ja Satu Laukkanen
Matti Grönroos
Anne Lempinen
