Uudenlainen seniorikeskus tarjoaa yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä, viriketoimintaa sekä kohdennettuja palveluja. Saman katon alle sijoitetaan monia aktiviteetteja ja toisiaan tukevia palveluja.
Sukupolvien välistä yhteyttä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Ennakkoluulot voivat saada meidät kuvittelemaan, ettei meillä ole toisillemme mitään annettavaa – vaikka todellisuudessa olemme yllättävän samanlaisia. Meitä yhdistää ihmisyys sekä tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi.
Espoon kaupunki kannustaa ikäihmisiä liikkumaan mm. maksuttoman 68+ rannekkeen avulla. Rannekkeella saa vapaan pääsyn uimahalleihin ja monille kuntosaleille. Lisäksi kaupunki on järjestänyt useita ulkoliiikuntakuntosaleja. Espoon liikuntatoimelle erityiskiitos!
PK-seudulla mm. maankäyttösuunnitelmat, kaavoitus, logistiikka- ja muut liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät ratkaisut vaikuttavat keskeisesti asukkaiden ja erityisesti vanhusväestön elämisen laatuun. Voitaisiin aloittaa tiiviimpi yhteistyö ja kokemusten vaihto olemassa olevia kontakteja lisäämällä ja erilaisia yhteistyömuotoja kartoittamalla.
Ikääntyneiden 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä kasvaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vuosittain noin 2000 henkilöllä, mikä edellyttää vanhuspalveluiden saatavuuden varmistamiseksi myös omaishoitajien määrän lisäämistä. Omaishoitajan haasteina ovat omaisen hoidon ja valvonnan tarpeen lisääntyessä fyysiset ja psyykkiset rasitteet, jotka uhkaavat omaishoitajan omaa terveyttä ja rajoittavat muun muassa hänen mahdollisuuksiaan osallistua kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin.
Meitä on moneksi ja toiveemme ja tarpeemme ovat monenlaisia
Tekoäly kiinnostaa niin nuoria kuin eläkeläisiäkin. Mielikuvitusta laajentamalla tekoälyä voidaan hyödyntää myös omassa arjessa.
Ikääntyvien toimintakyvyn säilymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten fyysinen terveys, ravitsemus, sosiaalinen osallistuminen ja henkinen hyvinvointi.
Jotta jäsentemme määrä ei pienenisi yhdistysten täytyy saada houkuteltua nuorempia, juuri eläköityneitä senioreita mukaan.
Terveys- ja hoitosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin. Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326, 24 §:n 3 momentti) sekä laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, 4a §) edellyttävät hoitosuunnitelman laatimista pitkäaikaissairaan potilaan suunnitelmallisesta hoidosta perusterveydenhuollossa.