Viime aikojen uutiset ikääntyneiden asumispalvelujen epäkohdista ovat herättäneet kysymyksiä siitä, miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue valvoo omia ja yksityisten tuottamia palveluja. Omavalvonta on hyvinvointialueella jatkuvaa, suunnitelmallista ja monitasoista.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue julkaisee kuukausittain palvelutuotannon yhteenvedon, joka kuvaa palvelujen saatavuutta, hyvinvointialueen henkilöstötilannetta ja muita keskeisiä tunnuslukuja.
Helsingin Sanomat uutisoi 17.11.2025 Aluehallintoviraston (AVI) vuonna 2024 tekemän selvityksen pohjalta, että hyvinvointialueet pitkittävät vanhusten sijoittamista kalliiseen ympärivuorokautiseen hoivaan ja käyttävät muoti-ilmiöksi noussutta yhteisöllistä asumista sekä arviointijaksoja säästökeinoina.
Aluehallintovirastolla ei ole ollut huomauttamista Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintaan.
Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Kari Kantalainen kirjoitti Helsingin Sanomien Lukijan mielipide -palstalla 13.10.2025: Julkisen sektorin pitää järjestää hoiva verovaroin ja hoitaa apua tarvitsevat vanhukset.
Maamme hallitus esittää hyvinvointialueiden vanhuspalveluihin yli 50 miljoonan euron leikkauksia vuodelle 2026, joista suurin osa kohdistuu ympärivuorokautiseen hoivaan. Tämä on erityisen huolestuttavaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, jossa vanhuspalvelut ovat jo nyt riittämättömät.
Uudenlainen seniorikeskus tarjoaa yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä, viriketoimintaa sekä kohdennettuja palveluja. Saman katon alle sijoitetaan monia aktiviteetteja ja toisiaan tukevia palveluja.
Sukupolvien välistä yhteyttä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Ennakkoluulot voivat saada meidät kuvittelemaan, ettei meillä ole toisillemme mitään annettavaa – vaikka todellisuudessa olemme yllättävän samanlaisia. Meitä yhdistää ihmisyys sekä tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi.
Meitä on moneksi ja toiveemme ja tarpeemme ovat monenlaisia
© EEKL
