Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kehittää ja pilotoi omalääkärimallia. Siinä keskeistä on omahoitajan ja omalääkärin muodostama työpari, joka vastaa omasta väestöstä eli potilasjoukosta.
Maamme hallitus esittää hyvinvointialueiden vanhuspalveluihin yli 50 miljoonan euron leikkauksia vuodelle 2026, joista suurin osa kohdistuu ympärivuorokautiseen hoivaan. Tämä on erityisen huolestuttavaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, jossa vanhuspalvelut ovat jo nyt riittämättömät.
EETU ry on julkaissut laajan ikäihmisiä koskevan tutkimuksen, jonka kohderyhmä on 55 – 84 vuotiaat. Julkaisuun kannattaa tutustua. Siitä saa arvokasta lisätietoa kyseisen ikäryhmän ajatuksista, toiveista ja myös huolen aiheista.
Vesa – Vapaaehtoistoimintaa Senioreiden Avuksi – on osa HyTe ry:n järjestöverkostotoimintaa Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Lohjan alueella.
Vanhusneuvoston tehtävät liittyvät ikäihmisten hyvinvointiin, palveluiden suunnitteluun ja edunvalvontaan.
Suomessa hallinto on järjestetty edustuksellisen demokratian periaatteella. Lait ja asetukset hyvinvointialueiden ja kuntien hallinnosta nostavat esille myös kansalaisvaikuttamisen roolin.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (LUVN) Ikäverkosto järjesti kaksi työpajaa kesäkuun alkupuolella: 10.6.2025 arvioitiin Ison Omenan Kohtaamiskahvila-toimintokokeilujen onnistumista. Seuraavana päivänä 11.6.2025 vuorossa oli kirjaston ”stagen” toimintojen kehittäminen. Kumpaakin
Uudenlainen seniorikeskus tarjoaa yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä, viriketoimintaa sekä kohdennettuja palveluja. Saman katon alle sijoitetaan monia aktiviteetteja ja toisiaan tukevia palveluja.
Sukupolvien välistä yhteyttä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Ennakkoluulot voivat saada meidät kuvittelemaan, ettei meillä ole toisillemme mitään annettavaa – vaikka todellisuudessa olemme yllättävän samanlaisia. Meitä yhdistää ihmisyys sekä tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi.
PK-seudulla mm. maankäyttösuunnitelmat, kaavoitus, logistiikka- ja muut liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät ratkaisut vaikuttavat keskeisesti asukkaiden ja erityisesti vanhusväestön elämisen laatuun. Voitaisiin aloittaa tiiviimpi yhteistyö ja kokemusten vaihto olemassa olevia kontakteja lisäämällä ja erilaisia yhteistyömuotoja kartoittamalla.
© EEKL
